Sovimme eilen ystäväni kanssa, että lähden tänään heti aamusta hänen mukaansa tallille. En olekaan käynyt tallilla pitkään aikaan vapaa-ajallani, luokan kanssa kylläkin, joten oli mukavaa päästä taas vähän heppailemaan.
Tallille saavuttuamme siivosimme ensitöiksemme kaikkien hevosten karsinat ja puhdistimme vesiastiat. Jaoimme iltaheinät karsinoihin, jotta ne ehtisivät vähän sulaa ja pehmetä, ennen kuin hevoset tulisivat talliin. Katsastimme ratsastuskentän pohjan ja totesimme, että siinä pystyy juuri ja juuri vähän kävelemään - osa kentästä oli jäisten vesilammikoiden peitossa, ja muualta hiekka oli jäätynyt muhkuraiseksi perunapelloksi. Päätimme kuitenkin, että käyn nopeasti ystäväni hevosen selässä vähän muistelemassa, mites siellä nyt oikein istuttiinkaan.
Tallitöiden jälkeen kävimme ystäväni uljaan ratsun talliin harjattavaksi ja varustettavaksi. Hänen ruunansa on 7-vuotiaaksi kääntyvä, komea harrastehevosen alku. Tällä hevosella olisi varmasti kapasiteettia myös kisakentille, mutta ainakin toistaiseksi nuori mies on melko säikky ja stressaantuu helposti. Kylmän kelin vuoksi emme laittaneet satulaa, vaan heitimme fleece-loimen selkään ja suuntasimme kentälle pyörimään hetkeksi. Pohja oli kuitenkin silminnähden melko huono, sillä hevonen käveli vähän varovaisesti köpötellen.
Selässä istuessa tuntui, että kaikki siellä joskus opitut asiat ovat unohtuneet. Mikäli kuitenkin pääsisin/pystyisin ratsastamaan enemmän, muistuisivat asiat varmasti melko nopeasti mieleen. Lokakuun loppupuolella ratsastustunnilla eräällä vanhemmalla hevosrouvalla ratsastaessani kaikki sujui yllättävän hyvin, joten ainakin osa taidoista taitaa olla vielä tallella. Toivottavasti pääsisin taas kipuamaan hevosen selkään ensiviikolla alkavan työssäoppimisjakson aikana.
 |
| Kuvat otettu keväällä 2015. |
Kentällä pyörähdettyämme tulin alas selästä, ja kävimme vielä kävelemässä pihatietä pitkin. Poika oli hieman pöllöllä tuulella, ja loikki pariin otteeseen suuntaan jos toiseenkin. Nuoren miehen pöllöilyt eivät kuitenkaan omistajaa hetkauttaneet - itse sen sijaan olisin tuossa tilanteessa ollut välittömästi varpaillani, olen kuitenkin sen verran arka säikkyjen ja säpäkämpien hevosten kanssa.
Kiitokset vielä tätäkin kautta ystävälleni hevostelumahdollisuudesta! Toivottavasti kelit ja pohjat paranisivat sen verran, että tämäkin parivaljakko pääsisi taas treenailemaan monipuolisemmin. Puhuimmekin tänään tallilla siitä, kuinka tavoitteellisesti treenaaville maneesi-talli olisi aivan ehdoton ympärivuotisia treenimahdollisuuksia ajatellen. Talvella kentän ollessa useimmilla pikkutalleilla suurimman osan ajasta umpijäässä, ovat kävelytys ja maastoilu lähestulkoon ainoat liikutusvaihtoehdot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti