Nimi: Janina Jenna Johanna Sivonen
Syntymäaika: 7.8.1996 (19 vuotta)
Asuinpaikka: Joensuu, Uimaharju
Perhe: poikaystävä, äiti, isä, pikkusisko ja -veli
Lemmikit: omat seropiurokset Batman ja Nemo, perheen yhteinen kissa Aatu sekä poikaystävän ja hänen perheensä suomenajokoiranarttu Akka
Harrastukset: lenkkeily, metsässä liikkuminen koirien kanssa, kuntosali, ratsastus
Työ: hevostallityöntekijä-harjoittelija syys-marraskuussa 2014, lomitusharjoittelija Liperin kunnan lomituspalvelussa tammi-toukokuussa 2015
Unelma-ammatti: eläintenhoitaja, maaseutuyrittäjä, agrologi
Olen Janina Sivonen, 19-vuotias nuori nainen Joensuun Uimaharjusta. Tärkeimpiin harrastuksiini kuuluvat tällä lenkkeily ja metsässä liikkuminen koirien kanssa. Olen jo useamman vuoden ajan treenannut myös kuntosalilla, mutta tällä hetkellä olen jättänyt sen harrastuksen taka-alalle alaselkäkipujen vuoksi. Aiemmin olen harrastanut lentopalloa, ratsastusta ja valokuvausta. Käyn edelleenkin satunnaisesti ratsastamassa ja silloin tällöin innostun myös kuvailemaan. Kuvauskapistuksena on jo useamman vuoden ajan toiminut joululahjaksi saamani Nikon D3100 -järjestelmäkamera.
Menneenä syksynä (2015) harrastin kolmen kuukauden verran thainyrkkeilyä MMA Joensuulla ensin peruskurssin ja sen jälkeen muutaman viikon verran jatkokurssin merkeissä. Tunsin lajin todella mieluisaksi ja ajattelin, että olisinko vihdoinkin löytänyt sen oman juttuni. Ennen joulua jälleen kerran alkaneet selkäkivut ja väsymys kuitenkin stoppasivat treeni-intoni, ja ainakin toistaiseksi liikun ja treenaan vain kotipaikkakunnallani.
Rakkaiden koirieni lisäksi blogi kuvailee ja käsittelee matkaani kohti eläintenhoitajan perustutkintoa, jonka aloitin elokuussa 2015.
Olen jo useamman vuoden ajan miettinyt, mitä haluaisin tulevaisuudessa työkseni tehdä. Olen pomppinut liiketalouden, liikunta-alan ja hevostalouden välillä useampaankin otteeseen. Syksyllä 2014 kaikeksi onnekseni huomasin, että Kiteen lisäksi myös Joensuussa on mahdollista opiskella eläintenhoitajaksi Pohjois-Karjalan aikuisopistossa. Olin niin onnellinen tajutessani, että pääsisin vihdoinkin opiskelemaan itselleni mieluista alaa.
Hevosia ja ratsastusta olen harrastanut aivan pienestä pitäen. Aloittaessani aikanaan "virallisesti" hevostelun suurella siitostallilla ensimmäiset kuukauden kuluivat pääasiassa lannanluonnin ja muiden tallitöiden parissa ennen ensimmäisen hoitohevosen saamista. Parhaimmat muistot lapsuuskavereiden kanssa ovatkin juuri hevostelun alkuajoilta, jolloin varsinkin kesäisin pääsimme useita kertoja viikossa tallille hevosten pariin. Kokemusta minulla on monenlaisista hevosista, aina varsoista, siitostammoista ja muutamista oreista (lämminveriset, suomenhevoset), aina ratsuhevosiin saakka (puoliveriset, ponit). Kilpailevien ravihevosten kanssa en ole koskaan ollut tekemisissä, mutta siitostallilla hevosia hoitaessani useimmat hoidokkini olivat entisiä ravihevosia.
Meillä on aina ollut perheessä koira tai kaksi, joten niiden hoito on tullut tutuksi heti, kun kyseisistä karvakuonoista on alkanut jotakin ymmärtää. Koirien lisäksi meillä on aiemmin ollut kolme hamsteria ja kaksi marsua, sekä itselläni yksi kani. Tällä hetkellä meillä asustelee myös perinteinen maatiaiskissa, joten monenlaisten eläinten hoito on tullut tutuksi tässä vuosien varrella. On ollut onni ja rikkaus saada kasvaa erilaisten eläinten parissa, joten juuri siksi eläintenhoitajan ammatti kiinnostaa ja kiehtoo minua niin kovasti.
Rakkaista karvakorvistani voit lukea lisää blogista ja heidän omilta esittelysivuiltaan.
Luonteeltani olen sosiaalinen, oma-aloitteinen, itsenäinen ja luotettava nuori nainen. Kun päätän tehdä jotain, panostan siihen täysillä ja teen sen kerralla niin hyvin pystyn. Peruskouluaikoina olinkin varsinainen perfektionisti, ja halusin aina olla kaikessa mukana, mielellään johtajan roolissa. Halutessani uskallan kertoa mielipiteeni todella suorasukaisesti, joskus jopa vähän turhankin napakasti ja pääni pitäen. Olen todella kova kyselemään kaikenlaista, ja esimerkiksi töissä tai koulussa kyseenalaistan helposti toisten kertomia asioita tai toimintatapoja.
Parhaita puoliani ovat ehdottomasti itsenäisyyteni ja se, että oma-aloitteisuuteni ja minulle tärkeisiin asioihin kohdistaman kiinnostukseni myötä olen todella nopea oppimaan ja kykenen nopeasti työskentelemään täysin itsenäisesti työssä kuin työssä. Mielestäni on tärkeää, että ihminen kykenee myös kyseenalaistamaan kuulemaansa ja tekemään omia johtopäätöksiä näkemänsä ja kuulemansa perusteella. Esimerkiksi juuri eläintenhoitajan ammatissa on tärkeää osata toimia myös oman vaistonsa varassa ja ennen kaikkea sitä kuunnellen, jos tapahtuu jotakin odottamatonta. Tässä työssä kun ei koskaan tiedä, mitä uusi päivä eläinten parissa tuo tullessaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti