tiistai 19. tammikuuta 2016

#18: Kova pakkanen vaatii tarkkuutta, suunnitelmallisuutta ja kykyä asennoitua oikein

Pakkanen on ennen kaikkea asenne- ja pukeutumiskysymys. Jos aina suhtautuu negatiivisesti mihin tahansa asiaan, tässä tapauksessa pakkaseen, tottakai se ärsyttää ja kiukuttaa. Jos taas osaa asennoitua oikein heti alusta lähtien ja panostaa lämpimään pukeutumiseen, kovienkin pakkasten yli pärjää oikein mainiosti.

Eläinten hoitoa ja hyvinvointia ajatellen pakkanen vaatii kuitenkin myös tarkkuutta ja suunnitelmallisuutta. Vaikka kova, -30 asteen pakkanen tuntuukin hevoselle kohtuuttomalta ilmalta ulkoilla, se tarkenee kyllä - hevosesta riippuen loimella tai ilman. Mahdollisuus ulkoiluun on erityisesti hevosten kohdalla tärkeää, sillä ne ovat tottuneet liikkumaan. Ratsastuskouluhevoset saattavat liikkua helposti kolmekin tuntia päivässä. Jos ne pakkasten yllättäessä jätetäänkin yhtäkkiä talliin seisomaan moneksi päiväksi tai jopa viikoiksi, ei ole mikään ihme, jos ne kelien lauhtuessa hyppivät ja pomppivat joka suuntaan - ylimääräinen energia pyrkii purkautumaan huonon käyttäytymisen myötä.

Pienillä, vain muutaman hevosen talleilla kokopäivätarhaus näin kylmillä keleillä voi olla mahdotonta järjestää, sillä talli-ilma laskee nopeasti pakkasen puolelle, kun hevoset eivät ole tuomassa lämpöä. Jo muutamankin tunnin mittainen tarhaus on kuitenkin parempi, kuin koko päivä paikoillaan tallissa. Tarhauksen lisäksi hevosen olisi todella suotavaa päästä liikkumaan muutenkin ratsastuksen tai kevyen ajon merkeissä.

Edesmenneet tammat Voglia ja Gvenda ratsastuksen jälkeen tammikuussa 2011. Kuva (c) Veli Turunen

Mikäli käytössä on hyväpohjainen ratsastuskenttä tai maneesi, lyhyt ratsastustuokio vähäisine käyntipätkineen on oiva liikutusvaihtoehto. Tänään liikutimme Terhin kanssa kaikki hevoset lumisella, hyvin hoidetulla kentällä. Itse ratsastin suomenhevostamma Kirpulla, joka olikin varsin pirteällä päällä. Nopeiden alkukäyntien jälkeen ravasimme ja laukkasimme molempiin suuntiin suurilla reiteillä ilman sen kummempia tehtäviä. En vaatinut hevoselta muuta kuin hyvän eteenpäinpyrkimyksen ja kuuliaisuuden, jotta jarrutkin olisivat varmasti tallella. Ensimmäisissä laukannostoissa Kirppu heitti pari iloista mulliloikkaa, ja pärskinnästä päätellen tamma oli muutenkin varsin tyytyväinen. Ratsastus kesti kokonaisuudessaan vain noin 20 minuuttia, ja lämpimästä vaatetuksesta johtuen minulle tuli suorastaan hiki. Myös eilen liikutimme hevoset ratsain, ja vaikka molempina päivinä olen laittanut Kirpulle satulan selkään, ei edes takapuoli ole jäätynyt lyhyen jumppailun aikana. Ennen ratsastusta hevoset olivat saaneet ulkoilla tarhassa reilut kaksi tuntia heinää rouskutellen, kun taas ratsastuksen jälkeen ne jäivät talliin kohottamaan nollan paikkeille laskenutta lämpötilaa.

Mikäli tuntuu, ettei hevosen selkään kärsi kivuta jäätymättä, myös juoksutus on hyvä vaihtoehto. Jos pohjat eivät kuitenkaan salli kävelyä reippaampaa menoa, on sekin parempi kuin ei liikuntaa ollenkaan. Nappaa hevonen narun päähän ja suunnatkaa vaikka paksuun lumihankeen kävelemään. Hanki teetättää töitä myös ihmiselle itselleen, jolloin lämpö pysyy paremmin yllä kävelytyksen ajan.

Pakkanen siis epäilemättä vähentää hevosten liikunnan määrää ja rasitusta ratsastuksen tai ajon osalta, muttei ole mitään syytä jättää hevosta kokonaan seisomaan. On myös muistettava, että kun kelit sitten lopulta lauhtuvat, ei hevosen kanssa voi suorinta tietä palata takaisin rankkaan ja tavoitteelliseen treenaamiseen, vaan liikunnan määrää on nostettava pienin askelin. Jos pitkään kevyellä käytöllä ollut hevonen joutuu yhtäkkiä kovaan rääkkiin, jossa siltä vaaditaan paljon, se helposti kipeyttää lihaksensa. Maltti on siis valttia.

Liikunnan ja ulkoilun lisäksi on tärkeää huolehtia hevosen ravinnosta. Päivittäin on tarkkailtava, juohan hevonen tarpeeksi ja onhan sillä tarhassa tarpeeksi heinää, jotta se pysyy lämpimänä. Mikäli tallissa on käytössä juoma-automaatit, on niiden toimivuus syytä tarkastaa päivittäin pariinkin otteeseen. Sankkojuotossa olevien hevosten kohdalla on pidettävä silmällä kunkin hevosen juontimäärää. Mikäli pakkanen on niin kova, ettei ulos ole järkeä viedä vettä jäätymään, on tarhattavia hevosia käytävä juottamassa mielellään lämpimällä vedellä. Mitä useammin vettä tarjotaan, sen parempi.

Monilla saattaa olla ongelmana heinän jäätyminen. Nautapuolella olen nähnyt syötettävän hyvinkin jäistä, pieniin palasiin lohjennutta rehua. Naudat eivät kuitenkaan ole niin tarkkoja rehunsa suhteen, eivätkä reagoi hevosen tavoin pieniin laadullisiin muutoksiin. Pakkasella heinän pintaan kiteytyy kosteutta ilmasta, mutta ilmava, laadukas heinä harvoin jäätyy läpeensä. Pinnalta hivenen jäinen heinä on parempi vaihtoehto, kuin jättää hevonen kokonaan heinättä. Lisäksi pinnalta kevyesti jäätynyt heinä ehtii pehmetä hevosen syödessä vain pieniä tuppoja kerrallaan.

Puhuimme tänään Terhin kanssa hevosilla usein tavattavasta vatsaontelon kiputilasta, ähkystä. Näin pakkasella ähkyn vaara lisääntyy juurikin liikunnan muutoksen sekä vähäisen veden ja heinän saannin johdosta. Olkaa siis tarkkaavaisia ja huolehtikaa hevostenne hyvinvoinnista. Älkää turhaan panikoiko kylmän veden tai pinnalta jäätyneen heinän vuoksi. Täydellisyyden tavoittelu ei ole aina mahdollista, joten silloin on tyydyttävä hieman vähempään.

Batman ensimmäisenä talvenaan vuonna 2012.

Olemme nyt koirien kanssa ulkoilleet niiden oman viihtyvyyden mukaan kymmenestä minuutista puoleen tuntiin kerrallaan. Veden käyn vaihtamassa aina tarpeen mukaan, toisinaan riittää pelkkä ohuen jääkerroksen rikkominen. Koirien huoneeseen puhaltaa lämmintä ilmaa useamman kerran päivässä, ja eilen pojat pääsivät pitkästä aikaa sisälle päiväunille allekirjoittaneen kanssa.

Näin kauniilla ilmalla kelpaa ulkoilla vaikka vähän kovemmassakin pakkasessa. Kuva talvelta 2012.

Kun siis lähdet ulkoilemaan kovalla pakkasella, pukeudu lämpimästi useampaan kerrokseen ja nappaa mukaan aimoannos hyvää mieltä! Oikeanlainen asenne on kaiken perusta, eikä se pakkanen lauhdu valittamalla ja kiroamalla. Muistakaa nauttia näistä kauniista talvipäivistä rakkaiden karvakorvienne ja kauraturpienne kanssa!

4 kommenttia:

  1. Tosi hyvä teksti! :-)

    Itse en ole meidän hevosia pakkasella liikutellut ratsain, mutta ne tarhaavat kuitenkin n. 6-20 välisen ajan, joten ylimääräistä energiaa ei ole ainakaan vielä tuhottomasti kertynyt. :-) meillä talli menee pakkaselle päivän aikana, mutta mielestäni se on pieni paha siihen nähden että hevoset seisovat lähes koko päivän sisällä. Meidän pollet ainakin nauttivat ulkoilusta lähes aina ja sotkevat karsinat ihan kauheeseen kuntoon jos rutiineista poiketaan... :-D

    http://hennamorko.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Olenkin lukenut blogistasi, että teillä hevoset tarhaa pitkää päivää, tosi hyvä juttu! :) Tuo lisäliikunnan tarve riippuu ihan siitä, mihin hevonen on tottunut. Harmittaa vaan kun ihmiset seisottaa hevosiaan pakkasen takia, vaikka niitä ihan hyvin voisi liikuttaa kevyesti tai vähän räväkämminkin lyhyen aikaa.

      Poista
    2. Nojoo kyllä se seisottaminen on pahaksi,,etenkin jos joutuuvat seisomaan karsinassa pitkää päivää... olisivat edes ulkona!! Vaikka sitten loimien alla mutta kuitenkin, pihalla. :D

      Poista
    3. Niinpä, eläimet viihtyy siellä ulkona huomattavasti paremmin kuin sisällä, olettaen että eläin on terve ja sillä on hevosten ja nautojen tapauksessa sitä heinää/rehua jatkuvasti saatavilla ettei pääse vilu tulemaan. :) Varmasti pysyy kaikin puolin virkeämpänä ja tyytyväisempänä.

      Poista