maanantai 25. toukokuuta 2015

#3: Seuraamista, vierellä kulkemista ja luoksetuloa

Meillä on jäänyt tottelevaisuustreenaaminen melko vähälle koirien kanssa. Batmanin kanssa treenasimme pojan ensimmäisenä vuotena milloin enemmän, milloin vähemmän. Kävimme myös kerran pyörähtämässä MatchShow -kehässä mielestäni ihan kiitettävästi suoriutuen, kun huomioitiin harjoittelun vähyys ja lyhyt valmistautumisaika. Tuona päivänä oli kuitenkin todella kuuma ja hiostava ilma, ja lisäksi suuri määrä ihmisiä ja vieraita koiria stressasivat Batmania niin, ettemme ole tuon jälkeen ainakaan toistaiseksi mätsäreihin lähteneet. Ensimmäisen vuoden jälkeen treenaaminen on jäänyt todella vähälle, ja olemme keskittyneet enemmän metsässä työskentelyyn ja tätä nykyä myös kevyeen vetotreeniin ja juoksuun, jotka painivat tietysti täysin eri sarjassa päätä ja keskittymistä vaativan tottelevaisuustyöskentelyn kanssa.

Nemon kanssa tottelevaisuustreenaaminen on ollut lähes olematonta. Ensimmäinen kesä ja syksy keskityttiin metsässä liikkumiseen ja työskentelyyn, silloin tällöin toki perustottelevaisuutta harjoitellen ja kokeillen. Nemo on luonteeltaan todella äkkipikainen ja malttamaton, joten harjoitteluhetket on muutenkin muistettava pitää todella lyhyinä ja ytimekkäinä, ettei pienen miehen mielenkiinto ehdi lopahtaa kesken kaiken. Häkissä olemme silloin tällöin harjoitelleen perinteistä istumista, maahan menoa ja paikoillaan oloa pienten lisätemppujen kera.
Tänään innostuin treenaamaan koirien kanssa seuraamista, vierellä kulkemista ja lisäksi Nemon kanssa kokeilimme muutaman toiston verran luoksetuloa. Batman kulki vierelläni pitkässä, vyötäröllä kiinni olleessa narussa, ja Nemo sai viuhtoa menemään ihan irrallaan.

Batman muisti heti, mikä on homman nimi ja juosta jolkutteli vierelläni kuin vanha tekijä. Poika on niin upean näköinen, kun se ravaa luonnostaan niin pitkää ja letkeää ravia, jota on oikein ilo katsella. Vierellä kulkemisen yhteydessä kuljimme muutamien "ravipuomien" yli, joita kokosin mm. pihapiiristä löytyneistä paksuista polttopuista. Perinteisten ravitreenien jälkeen muistuttelimme muutaman toiston verran mieleen myös seisomista, mutta kyseinen harjoitus ei vielä näin ensimmäisellä kerralla palautunut aivan yhtä hyvin mieleen kuin vierellä kulkeminen ja seuraaminen.

Batmanin jälkeen siirryimme harjoittelemaan samoja asioita Nemon kanssa. Olen ihan muutamia kertoja aikaisemmin kokeillut kuopuksemme kanssa vierellä kulkemista, ja harjoittelun vähyyteen nähden Nemo suoriutuikin treeneistä todella hyvin. Oletin, että perinteisesti äkkipikainen ja malttamaton poika ei välttämättä jaksaisi keskittyä työskentelyyn ollenkaan, mutta toisin kävi.

Vierellä kulkiessa Nemo, kuten Batmankin joskus, hakeutuu usein itseni edelle, mutta korjaa paikkansa nopeasti kun häntä vähän ohjeistaa. Luoksetulossa pidin välimatkan vielä toistaiseksi todella lyhyenä. Poika suoriutuikin kyseisestä tehtävästä todella hyvin yhtään ylimääräistä ääntä päästämättä, Nemolla kun usein on tapana haukkua, kun joku ei miellytä tai herkkujen saaminen kestää "liian pitkään".

Koska minulla itsellänikin on niin vähän kokemusta koirien kanssa treenaamisesta, teen varmasti itsekkin paljon virheitä ohjeiden antamisen ja selvyyden kanssa, mutta yhdessä tätäkin asiaa harjoitellaan ja opetellaan yhdessä paremmiksi. Nyt olisikin tarkoitus ottaa tottelevaisuustreenit ihan oikeasti mukaan ohjelmaan mahdollisimman säännöllisesti, aina kun mahdollista.

Ilmeisesti tottelevaisuustreenit ja muut viikonlopun touhuilut ovat menneet perille, sillä tänään alkuillasta Uimaharjuun saavuttuamme koirat painuivat suorinta tietä pehkuihin varsin tyytyväisen oloisina.

Millaisia tottelevaisuustreenejä pidätte omien metsästyskoirienne kanssa? Kuinka hyvin omat koiranne jaksavat keskittyä treenaamiseen, kun kyseessä on kuitenkin täysin erilainen liikuntamuoto lenkkeilyyn ja metsässä liikkumiseen verrattuna?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti