tiistai 5. heinäkuuta 2016

#41: Lomalla viimeinkin

Olen ollut nyt vajaat pari viikkoa lomalla ja täytyy sanoa, että tämä "joutenolo" on tullut kyllä kaikilta osin tarpeeseen. On ollut ihanaa viettää aikaa perheen, avomiehen ja koirien kanssa, valvoa myöhään niin halutessaan ja talleilla parhaan ystävän seurassa. Toki välillä tuntuu, ettei ole mitään järjellistä tekemistä, mutta ehkä on joskus hyvä olla vain paikoillaan ja nauttia kiireettömyydestä.

Iloinen ajokoiraherra

Koirien kanssa olemme käyneet juoksemassa useita kertoja viikossa 3-7 kilometriä kerrallaan. Päivisin on yleensä liian kuuma keli juoksemiseen ja ylipäätään lenkkeilyyn, joten silloin otamme kaikin puolin rauhallisemmin. Aikaisin aamulla ja illalla riesana ovat itikat, jotka juoksulenkeilläkin parveilevat ravaavan koiran perässä. Aurinkoisina päivinä paarmat meinaavat kiusata pienen ajokoiraherran hengiltä, joten Batman viihtyy keskipäivällä kaikista parhaiten viileässä ja varjoisassa pömpelissään.

Nemo näyttää mallia, miten kesästä kuuluu ottaa kaikki irti!
Erityisesti uimisen jälkeen on mukava viettää pieni piehtarointihetki kuivalla nurmella.

Nemo on nyt tänä kesänä innostunut uimisesta, joten hyvällä säällä pistäydymme usein rannalla polskuttelemassa. Batman tyytyy uimisen sijaan pelkkään kahlailuun ja namien noutamiseen rantavedestä. Nemo ui hienosti ihmisen perässä jo melko pitkiäkin lenkkejä, ja lähtipä poika sunnuntaisella uimareissulla polskimaan tuntemattoman tytönkin perään. Pitääkin seuraavalla uittokerralla ottaa kamera mukaan, jotta saisin ikuistettua koirien vesileikkejä muutamiksi kuviksi.

Vähemmästäkin hymyilyttää, kun sievä neiti tulee kylään.

Akka on käynyt kyläilemässä pitkin kesää useaan otteeseen, ja myös Batmanin sisko Alma ja nuori Tyyne-neiti ovat pistäytyneet juoksuttamassa poikia pitkin aidattua takapihaa.

On se vaan kaunis.

Jo aiemmin mainitsemallani sunnuntaisella uimareissulla Nemo sai sattumalta seurakseen nuoren narttukoiran, jonka kanssa se sitten kirmaili pitkin rantaa välillä leikkisästi rähisten ja kaverin keppejä varastaen. Kaiken kaikkiaan villiviikari käyttäytyi oikein mallikkaasti ottaen huomioon, että rannalla vieraili melko paljon ihmisiä sen vajaan kahden tunnin aikana, jonka siellä vietimme. Eräs nainen kehuikin Nemoa useaan otteeseen sen luonteesta ja siitä, kuinka hyvin se pysyy rannalla lähtemättä sen edemmäs seikkailemaan. Nemo saikin siis olla irti koko rannalla olomme ajan, eikä se kertaakaan lähtenyt 50 metriä kauemmas minusta. Batman oli tuolloin samaan aikaan miesporukan mukana läheisellä lammella, ja reissun jälkeen herra oli suoraan sanoen nauttinut olostaan ilmastoidun auton takakontissa.

Nemo pitää tarkasti silmällä laumaansa..
Samoin Batman.
Välillä ajokoiraneiti meinaa ahdistua poikien rajuista leikeistä.
Tyytyväinen tyttö, kun kaverit eivät ole ihan iholla huohottamassa.
Ja taas Nemo nauttii.. ;)

Kahtena edellisenä viikonloppuna olemme käyneet Simon kanssa Koitereella uistelemassa. Erikoista näissä reissuissa on ollut se, että Nemo on ollut molempina kertoina mukanamme, vaikkei herra sitä ennen ole koskaan edes käynyt veneessä. Poika käyttäytyi oikein mallikkaasti niin veneessä kuin vapaana saaressa, joten tulemme varmasti jatkossakin ottamaan tämän villiviikarin mukaamme vesille. Välillä Nemolle iski väsy kesken kalastuksenvalvonnan, mutta kaikeksi onneksi veneen keulassa oli mitä mainioin nukkumapaikka pienelle pystykorvalle.

Ekaa kertaa veneilemässä ja kyllä tuntui olevan mukavaa!
Kalastuksenvalvoja työssään

Lähipäivinä ajattelin rustailla teille lyhyen heppa-aiheisen postauksen liittyen tämän päiväiseen hevosten hoito- ja ruokintakeikkaan Terhin ollessa päiväreissulla Helsingissä. Luvassa on paljon kuvia ja ajatuksia laidunelämään liittyen. Pysykäähän kuulolla!

"Ollaan kavereita jookos, kuin ananas ja kookos?"


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti