#38: Yhtä kokemusta rikkaampana

Joulukuussa 2015 lisäsin Nemosta ja Batmanista kuvan Sekarotuiset kunniaan! -nimiseen ryhmään Facebookissa. Eräs nuori nainen kommentoi kuvaani ja kysyi, minkä ikäinen Nemo mahtaa olla ja mistä päin Suomea olemme sen hakeneet. Nainen kertoi, että hänen vanhemmillaan on hyvin samannäköinen narttukoira, jolla on ikää lähemmäs kuusi vuotta. Alunperin kysymys oli siis siitä, voisivatko nämä kaksi olla sisaruksia keskenään.

Neiti Näpsä eli Sissi, 6-vuotias lintujen kauhu

Lisäsin hänet kaverikseni ja jatkoimme keskustelua yksityisviestien merkeissä. Kun hänelle selvisi, etteivät koiramme ole sukua keskenään, hän kysyi, olenko koskaan harkinnut Nemoa astutukseen, jos sopiva narttu sattuisi kohdalle. Vastasin, etten ole asiaa koskaan sen tarkemmin ajatellut, mutta voisin hyvinkin olla kiinnostunut aiheesta.

He olivat siis jo pidemmän aikaa etsineet nartulleen sopivaa, hyvän metsästysvietin omaavaa urosta, joka ymmärtää lintujen päälle. Vuosi sitten yksi sulhasehdokas oli jo löytynytkin, mutta kyseinen uros ei ollut oikein ymmärtänyt hommasta mitään. Asiasta keskusteltuamme ja omista koiristamme kuvia puolin ja toisin läheteltyämme sovimme, että he ottavat yhteyttä, kun neiti alkaa tiputella ja näyttää kiiman merkkejä. Alunperin kiiman odotettiin alkavan tammi-helmikuun aikana.

Sissin karva ja hännän malli muistuttavat selvästi enemmän hirvikoiran vastaavia, väritys taas on selvemmin pystykorvamainen verrattuna Nemon kellertävään turkkiin.

Aika kului, mutta mitään ei tapahtunut. Olimme kuitenkin kärsivällisiä, koska pystyisimme sopimaan tapaamisen milloin vain suhteellisen lyhyen välimatkan vuoksi. Silloin tällöin lähetin tuoreita kuvia nuoresta herrastamme nartun omistajien nähtäväksi, ja ilokseni he tykkäsivät kovasti näkemästään.

Lopulta, noin puolitoista viikkoa sitten, pääsimme keskustelemaan asiasta puhelimitse, kun neidin juoksut olivat lopultakin alkaneet. Juttelimme vielä tarkemmin koirien luonteesta ja metsästysvietistä sekä mahdollisesta tapaamisajankohdasta.

Kuin kaksi marjaa, eikö?

Tänään tuo odotettu päivä sitten lopulta koitti, ja koirat pääsivät tutustumaan toisiinsa vapaasti aidatulla takapihallamme. Nemo käyttäytyi alusta asti todella fiksusti ja asiallisesti, eikä haukkunut tai rähissyt turhia. Sissi härnäsi Nemoa leikkisästi tassuillaan tökkien ja ympärillä hääräillen. Molemmat jättivät tuoksujaan jatkuvasti puiden ja pusikoiden juurelle ja juoksivat sitten toinen toistensa perässä tutkimassa kaikki mahdolliset merkkauspaikat.

Myös itse yritys oli kova alusta asti. Kaunis ja säpäkkä neiti ei kuitenkaan päästänyt nuorta herraa helpolla, vaan jatkoi sitkeästi härnäämistään. Aikansa nartun perässä juostuaan Nemo uskaltautui kuitenkin vähän komentamaan, ja pian homma saatiinkin vietyä hienosti loppuun saakka.

"Onkos sulla näin isoa juomakuppia siellä kotonas, häh?"

Kuten kuvista näette, koirat ovat keskenään hyvin samannäköisiä lukuunottamatta pieniä yksityiskohtia. Molemmista näkyy selvästi jo päällepäin suomenpystykorvan tiukka ja itsenäinen luonne. Parivaljakon touhuja katsellessamme naureskelimmekin näiden rämäpäiden luonteenpiirteille ja toilailuille kerran jos toisenkin.

Nemossa on 50% suomenpystykorvaa, 25% norjanharmaata hirvikoiraa ja loput 25% karjalankarhukoiraa. Sississä taas on puolet suomenpystykorvaa ja puolet norjanharmaata hirvikoiraa. Tuleva (mahdollinen) pentue onkin siis täynnä hienoja lintukoiranalkuja - ja kuka tietää, ehkä myös ärhäköitä hirven- ja karhunhaukkujia. Nartun omistaja vie koiran ultraan kolmen viikon kuluttua, jolloin pentujen suurpiirteinen lukumäärä selviää.

"Juo vaan ihan rauhassa, mä vartioin ympäristöä."

Oikein simmut kiinni juoda lipsutetaan..

Niin samanlaiset, mutta kuitenkin hieman erilaiset.

"Mulla ei ainakaan oo kokoaikaa noin vihanen ilme naamalla..", tuumii Nemo.

"Kato nyt sitä, taas on sellanen ilme että kohta pimahtaa!"

"Mitäs mä sanoin, taas se rähisee. Eihän näille naisille kelpaa mikään."

Nemo ei kuitenkaan jaksa vetää pulttia naisten ainaisesta riehumisesta.

"Kyllä se kato asettuu kun mä tässä aikani odottelen.."

Aivan ihana parivaljakko!

Neitikin malttoi hetkeksi rauhoittua paikoilleen.

Monet metsästäjät saattavat olla sitä mieltä, että metsästyksessä tulisi suosia puhtaita alkuperäisrotuja, eikä teetättää ainakaan lisää sekarotuisia pentuja. Itse ajattelen kuitenkin toisin. Tässä tapauksessa kaikki pennut on käytännössä varattu jo etukäteen ihan jo pelkästään nartun metsästystaitojen vuoksi. Kun siihen lisätään vielä kaikin puolin sopivan uroksen loistava luonne ja hyvät näytöt lintumetsällä, pennut menevät kuin kuumille kiville. Toki puhtaita alkuperäisrotujamme tulee vaalia ja käyttää metsästyksessä niin paljon kuin suinkin, muttei se mielestäni sulje pois mahdollisuutta metsästää myös sekarotuisella koiralla, joka parhaassa tapauksessa hallitsee sekä lintujen, että hirvien ja karhujen haukkumisen.

Sekä Nemo että Sissi ovat molemmat kunnostautuneet lähinnä metsäkanalintujen haukkumisessa, mutta selvää kiinnostusta myös suurempaan riistaan on havaittavissa. Ärhäkän ja "mitään pelkäämättömän" luonteensa puolesta molemmat koirat saattaisivat hyvinkin sopia jopa vähän "vaarallisempaan" ja luonteeltaan erilaiseen karhunmetsästykseen. Eräs tuttavamme onkin useaan otteeseen tarjoutunut viemään Nemon karhunjäljille, mutta ainakin toistaiseksi olemme halunneet pysytellä itsellemme tutummassa riistassa.

<3

Lopuksi haluan lausua kiitokseni nartun omistajille. Erityisen kiitollinen olen tälle kuvaani kommentoineelle nuorelle naiselle, sillä ilman hänen rohkeaa yhteydenottoaan en olisi kenties koskaan päässyt näkemään ja kokemaan mitään tällaista. Itselläni ei ole aiempaa tietotaitoa saatikka kokemusta tällaisista asioista, joten oli mukavaa ja opettavaista päästä näkemään, kuinka tämä astuminen koirien kohdalla oikein tapahtuu. Lisäksi sain vierailtamme kovasti kehuja Nemon ulkonäöstä ja luonteesta - ja se jos mikä oli ihanaa kuultavaa! Nyt vain toivotaan, että kaikki menee suunnitelmien mukaan ja pääsemme juhannuksen tienoilla ihastelemaan kultaturkkisia koiravauvoja!

En halunnut mainita kirjoituksessani Sissin omistajien nimiä, koska kunnioitan heidän yksityisyyttään. Kirjoitin tämän postauksen täysin omasta tahdostani ja mielenkiinnostani asiaa kohtaan, joten muilla asiaan kuuluvilla henkilöillä on täysi oikeus pysyä nimettöminä.