#34: Kun mikään ei riitä: lehmän kohtukierre

Lehmän kohtukierre eli Torsio uteri ei ole kovinkaan yleinen vaiva, sillä sitä tavataan vain noin 1-3 lehmällä tuhatta poikimista kohti. Kyseessä on kuitenkin vaikea ja vakavasti otettava poikimavaikeuden muoto, joka vaatii aina eläinlääkärin apua. Kohtukierre voi johtaa sekä vasikan että lehmän menetykseen, riippuen kiertymän suuruudesta ja siitä, kuinka kauan vasikka on ehtinyt olla kiertyneessä kohdussa.

Kohtukierteellä tarkoitetaan kohdun kiertymistä pitkittäisakselinsa ympäri, jolloin kohdun verenkierto häiriintyy. Kiertymä tukkii synnytyskanavan ja estää täten normaalin poikimisen. Kierre huomataan yleensä silloin, kun aletaan antaa lehmälle synnytysapua pitkään jatkuneen, turhan ponnistelun jälkeen.

OIREET

Yleensä poikimavaikeudesta kärsivä lehmä muuttuu uupuneeksi. Jos lehmän ponnisteluista huolimatta vesipää ei tule esiin tai supistukset loppuvat ennenaikaisesti, on syytä epäillä poikimavaikeutta ja jo suoranaista kohtukierrettä.

Oireet vaihtelevat kiertymän laajuudesta ja syntyajankohdasta riippuen. Mitä voimakkaammin kohtu on kiertynyt akselinsa ympäri, sitä voimakkaammat kivut ja oireet eläimellä on. Tiineyden keskivaiheen yhteydessä syntyneen kierteen oireita voivat olla mm. levottomuus, mahan alle potkiminen, jatkuva makuulle käyminen ja ylös nouseminen sekä ruokahaluttomuus, jolloin tarjotut rehut jäävät ruokintapöydälle. Juuri ennen poikimista syntyneet kierteet aiheuttavat apatiaa ja maitomäärän äkillistä laskua. Lehmä saattaa seisoa selkä köyryssä ja sen liikkuminen on kivuliasta.

SYNTY, ALTISTAVAT TEKIJÄT ja ENNALTAEHKÄISY

Kohtukierre voi syntyä kohdun ensimmäisen vaiheen loppuosaan tai toisen vaiheen alkuosaan. Kohtu voi kiertyä jo viikkoja tai kuukausia ennen poikimista, mutta yleensä se havaitaan vasta poikimisen yhteydessä.

Kiertymälle altistavat emän liikkeet makuulta noustessa ja makuulle mentäessä. Noustessaan ylös lehmä nostaa takapäänsä ylös ennen etupäätä niin, että se on etupolviensa ja ojennettujen takajalkojensa varassa. Tässä asennossa kohdun pitkittäisakseli on tilapäisesti pystyasennossa, jolloin vasikan voimakkaat liikkeet voivat saada kohdun pyörähtämään. Myös löysät kannatinsiteet eli lantiositeet altistavat kiertymälle. Ylimääräisissä nousemistilanteissa olisi suotavaa antaa lehmän levätä kiertymän synnyn estämiseksi. Liiallinen ylös hätistäminen lisää siis omalta osaltaan kiertymän riskiä.

Vähäisen liikunnan takia parsinavetassa asuvat lehmät ovat alttiimpia kohtukierteelle. Liukas ja ahdas parsi lisää riskiä. Toki lehmä voi saada kohtukierteen myös laitumella esimerkiksi ojaa ylittäessä, jos vasikka sattuu liikkumaan juuri samalla hetkellä. Myös sikiön paino voi olla yksi kohtukierteelle altistava tekijä, joten jalostuksessa on syytä ottaa huomioon emän koko suurella sonnilla tai lihasonnilla siemennettäessä.

Liian täysi pötsi poikimisen alkuvaiheessa voi altistaa kohtukierteelle. Kierteen syntymistä voidaan kuitenkin ennaltaehkäistä ruokinnalla tarjoamalla lehmälle "laihaa" korsirehua sekä ylläpitämällä ruokahalua poikimiseen sakka. Tästä voidaankin päätellä, että liian pienet rehuannokset puolestaan altistavat kohtukierteelle. Sopivalla, rajoitetulla ruokinnalla torjutaan myös maksan rasvoittumista ja pienennetään poikimahalvauksen riskiä.

Kohdunkiertymää tavataan montaa eri asteista. Kohtu voi kiertyä vain vähän, esimerkiksi 60 astetta niin, että eläinlääkäri pääsee emättimen kautta käsiksi vasikkaan ja saa pyöräytettyä vasikan ympäri. Myös umpikierre on kuitenkin mahdollinen. Tällöin kohtu on kiertynyt 360 astetta ja näin ollen eläinlääkäri ei pääse käsiksi vasikkaan. Tässä tapauksessa on pyrittävä avaamaan kierre seuraavin mahdollisin keinoin.

JATKOTOIMENPITEET

Ennen jatkotoimenpiteitä eläinlääkäri on tehnyt lehmälle sisätutkimuksen, jossa hän on kartoittanut kiertymän laajuuden ja suunnan.

LEHMÄN KAATAMINEN

Lehmän kaatamiseksi tarvitaan vähintään 2-3 henkilöä ja lisäksi 6-8 metriä solmutonta köyttä. Lehmän sitominen aloitetaan asettamalla köysi keskikohdastaan poikittain lehmän selkään. Vetovaihe tehdään nopeasti ja yhtäaikaisesti, jotta lehmä ei ehdi aloittaa hyppimistä. Kaadetun lehmät etujalat sidotaan yhteen pitkällä köydellä, takajalat omalla köydellään. Lehmän makaaminen etupää alempana on eduksi, jos sellainen on mahdollista järjestää. Lehmä kaadetaan aina sille kyljelle, minne päin kierre on!

KOHTUKIERTEEN OIKAISEMINEN LEHMÄÄ KIERÄYTTÄMÄLLÄ

NOPEA KIERÄYTYS

Avustajia tarvitaan vähintään kolme, mielellään 5-6. Yksi (tai kaksi) huolehtii lehmän pääpuolesta, yksi (tai kaksi) etujaloista ja yksi (tai kaksi) takajaloista. Lehmä kieräytetään selän kautta ympäri kierteen suuntaan: ensin noin puoleen väliin hitaasti, ja sen jälkeen nopeasti ja yhtäaikaisesti toiselle kyljelle. Lehmän päätä pitävien on huolehdittava siitä, että niska ja pää pysyvät suorassa, eivätkä esimerkiksi sarvet ota kiinni maahan ja estä pään kääntymistä nopean kierähdyksen aikana.

KIERÄYTYS LANKUN AVULLA

Kun eläinlääkärin käsi mahtuu kohtuun, voidaan lehmä kieräyttää ympäri hitaasti 15-20 senttimetriä leveän lankun avulla. Tällöin toimitaan muuten samalla tavalla kuin nopeassa kieräytyksessä, mutta ennen kieräytyksen aloittamista lankku asetetaan nojalleen lehmän nälkäkuopan kohdalle sille kyljelle, jolle lehmä aiotaan kieräyttää. Hyvän tasapainon omaava henkilö kipuaa lankulle painoksi pitämään kohtua ja vasikkaa paikoillaan. Tämän jälkeen lehmä kieräytetään ympäri aluksi hitaasti puoleenväliin, ja lopuksi nopealla liikkeellä, jotta kohtu ei ehdi seurata perässä.

KEISARINLEIKKAUS

Vaikea kohtukierre voidaan oikaista myös keisarinleikkauksella riippuen siitä, kuinka kauan poikiminen on kestänyt. Leikkaus ei kuitenkaan takaa kummankaan osapuolen, ei lehmän eikä vasikan, pelastumista. Jos keisarinleikkaus toteutetaan, on tilan oltava hyvin puhdas bakteerien ja leikkauksen jälkeisten tulehdusten välttämiseksi. Mikäli mahdollista, muita eläimiä ei saisi olla paikalla operaation aikana.

Leikkausviilto tehdään nälkäkuoppaan. Viillettävä puoli riippuu siitä, kummalle puolelle kierre on. Vasemmalta puolelta vasikka on yleensä helpompi saada ulos.

Leikkauksen jälkeen lehmälle annetaan kipulääkettä ja antibiottihoitoa. Jos operaatio on sujunut ongelmitta, haavan pitäisi parantua hyvin. Lehmän vointia on seurattava tiheästi tulehduksien varalta.

Keisarinleikkauksen onnistumisen avaintekijät ovat hyvä hygienia ja eläinlääkärin ammattitaito. Eläinlääkäri tarvitsee avustajia, joten paikalla olijoiden on oltava valmiina auttamaan ja seuraamaan annettuja ohjeita. Vasikkaa ulos otettaessa on oltava erityisen tarkka siitä, ettei kohtunestettä pääse vatsaontelon puolelle. Kohtunesteiden joutuminen vatsaonteloon johtaa nopeasti tulehdukseen ja lehmän menehtymiseen. Vasikan hoitamiseen on varattava yksi "ylimääräinen" henkilö, joka huolehtii vasikan hyvinvoinnista leikkauksen jälkeen.

Lähde: Virtuaalikylä

Aluksi lehmän karvat ajellaan ja kylki viilletään auki nälkäkuopan kohdalta. Vasemmalta puolelta vasikka on yleensä helpompi saada ulos.

Kun vasikka on saatu onnistuneesti ulos kohdusta..

.. jonkun on huolehdittava sen hyvinvoinnista: ensisijassa pesemisestä ja kuivaamisesta, jotta vasikan verenkierto vilkastuu ja lämpö elimistössä lisääntyy.

Eläinlääkäri ompelee viiltohaavan umpeen. Tässä hommassa apukädet ovat tarpeen.

Umpeen ommeltu viiltohaava on siistin näköinen ja jos kaikki on sujunut hyvin, haavan tulisi parantua ongelmitta. Kuvat kopioitu Heidi Laukkasen albumista, kuvattu Reinikkalan tilalla.

KUN SE SITTEN SATTUI OMALLE KOHDALLE..

Ilottaren poikimiseen on vielä kolme viikkoa aikaa. Sunnuntaina se kuitenkin alkaa vuotamaan maitoa alleen: rouva on ilmeisesti sitä mieltä, että vasikka tarvitsee jo maitoa elääkseen ja vahvistuakseen. Mitään ei kuitenkaan tapahdu, synnytys ei käynnisty odottelusta huolimatta. Lehmä on päällepäin terveen ja hyvinvoivan näköinen: se syö, märehtii ja antaa lypsääkin. Ei potkiudu turhia tai huutele epämääräisesti, on kuin mitään hätää ei olisikaan.

Omistajat yrittävät saada eläinlääkäriä kiinni monta päivää, tuloksetta. Torstaina se vihdoin onnistuu, ja eläinlääkäri saapuu iltalypsyn jälkeen kuuden kieppeillä tutkimaan lehmää.

Hetken aikaa lehmää sisältäpäin kopeloituaan eläinlääkärin diagnoosi on selvä: kohtu on kiertynyt kokonaan umpeen. Eläinlääkäri ihmettelee ääneen lehmän rauhallista käyttäytymistä, vaikka kivut ovat varmasti kovat. Hätäsektio ei ole kannattava suuren tulehdusriskin vuoksi. Ainoa mahdollisuus on yrittää kieräyttää lehmää kiertymän aukaisemiseksi, jolloin kuollut vasikka voitaisiin saada ulos ja lehmä mahdollisesti pelastettua. Päätämme yrittää.

Pitkän taistelun jälkeen eläinlääkäri saa annettua lehmälle rauhoittavan ruiskeen, jonka jälkeen se talutetaan ulos kieräytettäväksi. Eläinlääkärin lisäksi meitä on paikalla viisi henkeä, eli yhteensä kuusi henkeä yrittämässä pelastaa tämän nuoren lehmän henki.

Kaadamme lehmän maahan. Se tuntuu pahalta, mutta se on välttämätöntä. Kieräytämme lehmää 2-3 kertaa ympäri eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti. Kiertymässä ei kuitenkaan tapahdu toivottuja muutoksia. Otamme avuksemme lankun, jonka asetamme lehmän nälkäkuopan kohdalle sille kyljelle, jolle lehmä on tarkoitus kieräyttää. Yksi seisoo lankun päällä painona, jotta vasikka ja kohtu pysyisivät paikoillaan, ja me muut kieräytämme lehmän ympäri jälleen eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti. Lehmä kipuaa huojuen ylös, joten meidän on kaadettava se yhä uudestaan. Kieräytämme lehmän ympäri lankkua apuna käyttäen yhteensä 3 kertaa. Aika-ajoin uskomme alkaa hiipua, mutta viimeisen kerran jälkeen kiertymä on auennut tarpeeksi vasikan ulos saamiseksi. Pieni toivon kipinä herää meissä kaikissa: ehkä meillä on sittenkin mahdollisuus pelastaa tämä lehmä.

Oranssit viivat kuvaavat liinaa, josta vetämällä lehmä kaadettiin maahan. Tämä liina kiinnitettiin sarvien ympäri, niskan ja kaulan kautta lehmän etujalkojen takaa rungon ympäri. Siitä se vedettiin selkärankaa pitkin taaemmas ja utareen edestä jälleen rungon ympäri ja kohti häntää. Rungon ympäri kierretty liina pujotettiin aina alakautta itsensä "ympäri", jotta saatiin aikaan yhtenäinen kaatoliina. Kaadetun lehmän jalat sidottiin yhteen sinisillä köysillä: etujalat omalla ja takajalat omalla köydellään. Näistä köysistä vedettiin lehmän kieräyttämiseksi. Lehmällä oli päässään vihreät päitset, johon kiinnitettiin harmaa, lyhyt köysi. Tästä köydestä ja sarvista nostamalla ja kääntämällä lehmän kaula ja pää pidettiin suorassa kieräytyksen ajan. Samalla huolehdittiin siitä, että sarvet eivät estä lehmän pään kääntymistä kierähdyksen mukana toiselle kyljelle.

Kohtu on kuitenkin supistunut kuolleen vasikan ympärille niin tiukasti, ettei vasikkaa pääse mitenkään liikuttamaan lehmän sisällä. Vasikka on tulossa ulos selällään turpa ja etujalat edellä, jolloin se pitäisi saada käännettyä mahalleen ennen ulos vetämistä. Pitkän yrittämisen jälkeen eläinlääkäri tulee siihen tulokseen, ettei vasikkaa ole mahdollisuutta saada ulos. Lehmä on lopetettava.

Viimeisillä hetkillään lehmä alkaa toipua pahimmasta lääketokkurasta. Pidän kiinni sen päästä, kun se vaimeasti ammuu vastauksia navetassa kilpaa huutaville lajitovereilleen. Se on selvästi hämillään. Polvet ovat auenneet, mutta se vain sitkeästi yrittää lähestyä navettaa haparoivin askelin. Miksi me emme enää mene takaisin?

Koska me emme voineet pelastaa sinua. Teimme kaikkemme, mutta se ei valitettavasti riittänyt. Aina se ei vain riitä, vaikka kuinka haluaisi.

Niin syttyi taivaalle uusi tähti. Tämä nuori ja kaunis lehmä joutui jättämään lajitoverinsa ja ystävänsä toisen poikimisensa epäonnistumisen vuoksi.

Hyvää matkaa Ilotar.

Tässä työssä ei koskaan tiedä, mitä seuraava päivä tuo tullessaan. Muistakaa rakastaa ja hoitaa niin omia kuin muidenkin koti- ja tuotantoeläimiä parhaalla mahdollisella tavalla. Rapsuttakaa niitä aina, kun siihen on tilaisuus. Koskaan ei tiedä, mikä rapsutus jää viimeiseksi. Koskaan ei tiedä, milloin noiden kirkkaiden silmien loiste sammuu.

#28: Kaksi synttärisankaria ja muistoja kuvien kera

Hiihtoloma alkaa virallisesti huomenna. Olimme jo koko eilisen päivän koirien kanssa täällä maalla rentoutumassa, ja tänään ohjelma jatkuunee pitkälti samaisella rennolla kaavalla: hyvää ruokaa, ulkoilua, akkujen lataamista, jääkiekkoa läppärin näytöltä ja ampumahiihtoa telkkarista. Pojat saavat leikkiä Akka-neidin kanssa ja itselläni on aikaa hieman kirjoitella kuulumisia tänne blogin puolelle.

Viimeisimmässä postauksessa kerroinkin teille jo uudesta tarhailujärjestelystä ja ruokinnan kokemista pienistä muutoksista, vai pitäisikö sanoa lisäyksistä. Ensimmäisen chiaa sisältäneen iltaruoan jälkeisenä aamuna molempien koirien maha näytti olevan hieman löysällä, liekkö tuo sitten johtunut ruokinnan kokemasta muutoksesta vai edellisenä päivänä syödyistä luista, tiedä häntä. Joka tapauksessa tuon aamun jälkeen uloste on näyttänyt normaalilta ja olen pikkuhiljaa alkanut lisäämään chia-annosta. Tarkoitukseni on ainakin näin aluksi nostaa annostus yhteen ruokalusikalliseen per koira, kuten jo aiemmin mainitsinkin.

Nemo nauttimassa maaseudun rauhasta ja jäniksen romppeista 21. helmikuuta.

Pieni villapöksyinen villiviikarimme Nemo täytti eilen kaksi vuotta. Instagramissa allekirjoittaneen elämää seuraavat ovat saattaneetkin törmätä kahteen videoon, joissa Nemo lumilingon lailla antaa nietoksille kyytiä. Toinen video on herättänyt hilpeyttä myös Facebookin Suomenpystykorva -ryhmässä, jossa muut pystykorvaihmiset ovat tunnustaneet näyn olevan varsin tuttu myös heille.

Meillä on täällä varsinainen juhlaviikonloppu meneillään. Nemon eilisten synttäreiden lisäksi Batmanilla on tänään juhlapäivä, kun herra täyttää jo 3,5 vuotta. Aika kuluu todellakin hirmuista vauhtia, vastahan nuo molemmat tulivat meille pieninä karvapalloina, joiden jalat veivät minne sattuu ja joilla pissi saattoi lirahtaa eteisen matolle juuri ennen ulko-oven avautumista. Nemokin on jo vuoden kuluttua virallisesti aikuisen koiran iässä. Molemmat koirat ovat kuitenkin vasta nuoria, ja jos kaikki sujuu hyvin, meillä on edessämme vielä monta yhteistä vuotta. Hartain toiveeni olisi, että molemmat koirat saisivat viettää pitkän ja onnellisen, metsästyksellisesti vauhdikkaan ja runsasriistaisen elämän ilman sairauksia tai onnettomuuksia.

Batman siskonsa Alman kanssa ensimmäisenä iltanaan uudessa kodissa.

Vauhtia löytyi jo silloin, mutta välillä saattoi pysähtyä hetkeksi katselemaan ja kuuntelemaan ympäristön tapahtumia.

Pientä Nemo-herraa puolitoistavuotias Batman opasti hyvin veljellisesti ja rakastavasti.

Pieni peto oli kova pomottamaan ja pitämään kuria isoveljelle. Nykyään se taitaa mennä toisin päin, joskin Nemo osaa tarpeen vaatiessa pitää hyvinkin ärhäkästi puolensa. Molemmista huomaa, että suonissa virtaa pystykorvan verta.

Nemon syntymäpäivän myötä myös Nellan poismenon kaksivuotispäivä alkaa lähestyä. Olen useaan otteeseen kokenut Nellan suojelevan meitä sieltä jostain kaukaa pilvien päältä. Erityisen tarkkaan pieni prinsessani pitää huolta tuosta pienestä, kultaturkkisesta seuraajastaan. Ikävä on suunnaton, mutta onneksi minulla on muistot, joita ei kukaan voi viedä pois.

Tämän prinsessan kanssa vietimme 11  unohtumatonta vuotta.

Älä seiso haudallain itkien - en ole siellä, nuku en.

Jatkan elämääni tuhannessa tuulessa, olen timantinhohde lumessa.

Olen aurinko, joka kultaa viljaa, syyssade, joka putoaa hiljaa.

Kun heräät aamun hiljaisuuteen, olen ylitsesi maahan uuteen matkaavien muuttolintujen lento.

Olen öisten tähtien loiste hento.

Älä seiso haudallain itkien - en ole siellä, kuollut en.

Kaikki neljä rakkainta karvakorvaa samoissa kehyksissä: Batman, Nella, Akka ja Nemo.

Hiihtolomalla aion rentoutua ja nauttia kiireettömyydestä. Tarkoitukseni on myös touhuta koirien kanssa niin paljoin kuin mahdollista. Olen suunnitellut käyväni hiihtämässä ja luistelemassa edes kerran tämän talven aikana, joten ehkäpä nyt lomalla olisi aikaa toteuttaa molemmat. Eilen kävin lumikenkäilemässä Nemon kanssa ja vaikka lumi ei paljon upottanutkaan, antoi se omanlaisensa haasteen varsinkin ylämäkeen tarpoessa.

Menneellä viikolla vietin kolme päivää hevostallilla talliopetuksen merkeissä. Pääasiassa siivosimme karsinoita, perehdyimme hevosten ruokintaan, pohdimme terveen ja sairaan hevosen eroja ja kävimme suullisesti läpi hevosten yleisimpiä sairauksia. Toisella tallilla meille nimitettiin hevoset, jotka sitten harjasimme, suitsimme ja joiden kanssa teimme maastakäsittelyä maneesissa puomien avustuksella. Maastakäsittelyssä perehdyimme hevosen peruuttamiseen ensin suoralla linjalla ja tämän sujuessa myös kulmassa. Tehtävien välissä väistätin omaa hevostani molempiin suuntiin, ja alun epäröinnin jälkeen tamma vastasi pyyntöihini varsin näpsäkästi.

Hiihtoloman jälkeen meillä on vajaan parin viikon verran koulua ennen seuraavan työssäoppimisjakson alkua. Oma työssäoppimispaikkani riippuu pitkälti siitä, ehdinkö saamaan ajokortin ennen jakson alkua. Toki voin halutessani olla myös kahdessa paikassa, esimerkiksi ensimmäiset kaksi viikkoa hevostallilla ja loput kolme viikkoa navetassa.

Näiden pikaisten kuulumisten myötä haluan toivottaa rentouttavaa hiihtolomaa kaikille, joilla se huomenna alkaa! Palataan taas mahdollisimman pian.